Juhlapöydässä suolaista ja makeaa

Niin vain vuodet vierii, ikää tulee lisää väistämättä ja pientä ikäkriisiäkin on pukannut jo muutaman vuoden ajan. Ilmeisesti sanonta vanhuus ei tule yksin, pitää paikkansa, sillä tänä vuonna synttäreiden juhlinta oli niinkin huimaa kuin, että pidettiin meillä kotona vain kakkukahvit molempien vanhemmille. 

Nimä olivat myös ensimmäiset hieman virallisemmat kahvikutsut, jotka meidän yhteisessä kodissa järjestettiin. Järjestelmällisenä ja kauniista asioista pitävänä, juhlapöytäkin piti miettiä liinoista, astioihin, servetteihin, kynttilöihin, kukkiin ja mitä vain keksiä saattoi...

Juhlakattausta

Juhlapöydän tarjottavat piti myös toki loihtia itse ja olla sekä suolaista että makeaa. Jos hankin jo melkein stressin tälläisestä, niin entäs sitten isommista juhlista! Mutta sitten tarjottaviin eli:

Lohihyrrät:

1 pkt (600 g) lehtitaikinalevyjä

n. 300 g kylmäsavustettua kirjolohta

200 g savulohi ja piparjuuri -tuorejuustoa

(mustapippuria, suolaa)

hienonnettua tilliä

Ota taikina ajoissa sulamaan. Hienonna lohi ja tilli ja sekoita ne tuorejuustoon, halutessaan seosta voi maustaa esim. suolalla tai mustapippurilla. Kauli lehtitaikinalevy noin puolet leveämmäksi eli noin 30 x 40 cm. Levitä täyte taikinalevylle. Kääri rullalle pituussuunnassa, kuten kääretorttu. Laita rulla sauma alaspäin jääkaappiin noin puoleksi tunniksi. Leikkaa rullasta noin 1 cm:n paksuisia viipaleita ja laita ne joko sellaisinaan uunipellille tai muffinivuokiin. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 10-15 min kauniin värisiksi.

Ohje siis Myllyn Paras -sivustolta, mutta täytteen osalta tein hieman muutoksia, kun tuo mies toivoi lohiversiota.

Päätarjottavan eli kakun inspiraation löysin täältä. Tässä hieman mukaillen oma versioni.

Suklaajuustokakku:

Pohja:

1 pkt (175 g) Domino minttu -keksejä

50 g voita

Täyte:

2 dl vispikermaa

2 dl turkkilaista jogurttia

400 g maustamatonta tuorejuustoa
½ dl sokeria

130 g valkosuklaata

130 g Marabou minttukrokanttisuklaata

6 liivatetta

Kuppikakut eli cupcakesit ovat olleet suosittuja jo jonkin aikaa, mutta itse päädyin vasta nyt niitä ensimmäisen kerran kokeilemaan. Ehkä myös siksi, että suklaakakun lisäksi piti keksiä jotain raikasta ja niin löytyi ohje vadelma-valkosuklaa muffinseihin täältä. 

Aluksi ajattelin myös tekeväni jouluista Rocky Roadia, jossa olisi ainakin piparkakun muruja, mutta tarjottavat olisivat olleet niin suklaapitoisia ja nytkin tuntui, että tarjottavat lähti vähän käsistä ja vähempikin olisi riittänyt, joten palataan siihen ehkä myöhemmin lähempänä joulua.

Kaiken kaikkiaan oli mukava ja tapahtumarikas päivä, sekä päivästä jäi muistuttamaan ihanat ruusukimput pöydälle! :)

Arkiruokaa

Olen melko huono keksimään ruokia ja niinpä meillä syödäänkin aika paljon samoja perusruokia. Varsinkin sellaisia, jotka ovat nopeita työpäivän päätteeksi valmistaa. Ja olenpa saattanut joskus kehua, että makaronilaatikko on sellainen, joka onnistuu aina. No syyslomaillessa sain maistaa kotona vähän erilaisempaa ja erittäin mehevää makaronilaatikkoa ja tämä jäi kyllä ehdottomasti meidän arkiruokalistalle. Tässä vähän vaihtelua perinteiseen lootaan! (ohje ilmeisesti Pirkan)

Helppo makaronilaatikko

400 g jauhelihaa

1/2 rkl juoksevaa margariinia

1 prk (n. 3 rkl) tomaattipyreetä 

3 tl oreganoa

1/2 tl suolaa

1/2 tl mustapippuria

1 1/2 l vettä

1 ps sipulikeittoaineksia

400 g tummia makaroneja

1 prk Créme Bonjour cuisinea, chili & paprika 

(muut maut käy varmasti myös)

Ruskista jauheliha. Mausta tomaattipyreellä, oreganolla, suolalla ja mustapippurilla.

Kiehauta vesi. Lisää sipulikeittoainekset ja makaronit. Keitä n. 6 minuuttia.

Lisää kattilaan maustettu jauheliha ja cuisine. Sekoita tasaiseksi.

Kaada koko seos vuokaan. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. 

Pirteää viikonloppua

Alkavan viikonlopun kunniaksi halusin leipoa jotain ja muistin ihanan raikkaan sitruunatortun, jota tein usein vielä kotona asuessani. Ehkä sitruuna raaka-aineena tuli muutenkin mieleen, kun pari viikkoa sitten kuolasin Koko Suomi Leipoo -ohjelman sitruuna-marenkipiirasta, mutta se tuntui työviikon päätteeksi liian monivaiheiselle. 

Sitruuna-marenkipiiras

Tämä puolestaan on erittäin helppo ja nopea resepti sekä tortun kirpsakkuus piristää mukavasti pimeää syysiltaa. Ohjeen olen muistaakseni joskus aikoinaan bongannut jonkun Valio -tuotteen kyljestä.

Sitruunatorttu

Pohja:

100 g voita

1 dl sokeria

1 muna

3 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

1 prk (3,3dl) ruokakermaa

1 ½ dl sokeria

3 munaa

1 sitruunan mehu

2 tl sitruunankuorta

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää joukkoon muna ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Painele taikina voidellun piirasvuoan pohjalle ja reunoille.

Sekoita täytteen aineet keskenään ja kaada vuokaan. Lisää halutessasi hyvin pestyn sitruunan kuori joukkoon. (Itse olen usein jättänyt tämän pois ja sitruunainen tulee siitä huolimatta.)

Paista 200 asteessa noin 40 min.

Sitruunatortun voi tarjoilla jäähdytettynä esim. hedelmien kanssa, mutta maistuu aivan tuollaisenaankin, jos pitää kirpsakasta ;)

Itse paistoin torttua irtopohjavuoassa noin 30 min. ja sekin oli liian pitkä paistoaika, reunat tummui hieman liikaa sekä, jos on pieniä sitruunoita, kannattaa laittaa kahden sitruunan mehut.

 

Tänään töistä lähtiessä työkaveri ihmetteli, kuinka voin olla niin aurikoinen työviikon päätteeksi? En tiedä, kai se on vain tämä tuleva viikonloppu, mikä saa hymyilemään! Nyt sohvalle karkkikipon kanssa nauttimaan Vain Elämää -ohjelmasta. Huomenna puolestaan kaason tehtävät kutsuu ja suuntamme vaihteeksi Vaasaan. Saankohan tämän vuoden aikana yliannostuksen häähössötyksestä vai hääkuumeen? ;)

Aurinkoista viikonloppua muillekin! :)

Kutoen ja virkaten piensisustamista

Niin kuin olen jo aiemminkin maininnut, että minun käsityöinnostukset tulee ja menee. Niin on käynyt jälleen kerran, mutta niin vain sain lopulta kudotun tyynynpäällisen valmiiksi. Isoilla puikoilla ja paksulla langalla työ etenikin nopeasti, mutta innostusta iltaisin kutomiseen ei vain meinannut löytyä alkuinnostuksen jälkeen. 

Aluksi suunnitelmissa oli tietenkin tehdä tyynyjä kaksi, mutta koska tyynystä ei nyt tullut aivan niin upea kuin kuvittelin eikä luonnonvalkoinen värikään oikein miellyttänyt. Kudoin bambupuikoilla (10.0 mm), 48 silmukalla, joka toinen kerros oikeaa ja joka toinen nurjaa, jolloin pinnasta tuli sileä. Sivut virkkasin yhteen ja yhdelle sivulle ajattelin hankkia napit, jotta päällinen olis helpompi irroittaa. Kahteen tyynyyn yhdestä kerästä ei olisi edes riittänyt, mutta lankaa onneksi jäi sen verran, että siitä sai virkattua pienen korin Novitan ohjeella.

Ylhäällä innokas virkkauskaveri

Virkkaamisesta innostuin enemmänkin ja useammassa blogissa olin näihin lyhtyihin jo törmännyt sekä työkaveri kertoi myös tällaisia tekevänsä. Itse virkkasin pariin vanhaan lasipurkkiin päälliset ja niin niistä tuli kauniit ja romanttiset kynttilälyhdyt makuuhuoneen yöpöytää koristamaan. Mitään varsinaista ohjetta ei näihin ollut, täytyi vain aina väliajoin sovittaa tekelettä purkin päälle, jotta tuli sopiva.






Rusettikoristeen voi vaihtaa aina vaikka sisustuksen teeman mukaan, mutta sen tarkoitus on pitää päällinen napakasti paikallaan. Langat ja narut oli jotain äidiltä jääneitä jämiä, mutta näissähän vain taivas on rajana.  

Uudet sisustuskortit