Blogi herätetty eloon

Blogi on viettänyt jo pidempään hiljaiseloa, koska inspiraatio on ollut hukassa. Mietin pitkään, että luonko kokonaan uuden blogin vai jatkanko siitä mihin on jääty, hieman eri teemalla vain sillä, kuten ehkä uusi banneri jo antaakin vihjeitä siihen, että meillä suunnitellaan häitä kesälle 2018! Päädyin kuitenkin siihen, että tällä mennään, sitä kun ei taas tiedä, että kauanko tänne jaksan suunnitelmista kirjoitella.

Kuvat Pinterest

Tarkoituksena olisi kerätä tänne hieman ideoita tulevia häitä varten sekä kirjoitella ja kuvata suunnitelmien etenemistä lähinnä itseä varten muistoksi. Vuodesta 2012 alkaen ollaan pienin harppauksin edetty kohti sitä elämän tärkeimmäksi päiväksikin kuvattua tapahtumaa; kihlat toukokuussa 2015, yhteisen asunnon osto syyskuussa 2015 ja muutto uuteen kotiin kesäkuussa 2016. 

Joissain asioissa olen ehkä hieman liiankin täydellisyyttä tavoitteleva, järjestelmällinen ja perinteinen. Ja miten niin vain joissain asioissa? Näin voisi kommentoida tuleva aviomies tai äitini. Ja tämähän tulee näkymään myös hääjärjestelyissä. Ja siitä pääsemmekin blogin uuden teeman pariin eli vanhan hääperinteen mukaan hääpäivänä pitäisi olla;

jotain uutta, 

jotain vanhaa, 

jotain lainattua

ja jotain sinistä.

Meidän häistä tulee löytymään ainakin jotain uutta ja jotain vanhaa eli rustiikkia, jota rakastan myös tällä hetkellä sisustuksessa. Nyt jäämme odottelemaan mieluisasta juhlapaikasta vastausta, että onko mielessä oleva juhlapäivä vielä vapaana.

Toivottavasti palataan taas pian! :)

Helppoa leivontaa

Näin ystävänpäivän aamuna syntyi ajatus, että jotain herkkua olisi mukava leipoa.

Ajatus meinasi kaatua heti siihen, että kaapit huutivat tyhjyyttään, mutta sitten muistin! Sain viime syksynä osana kaasonlahjaa ihanan lasipurkin, jossa oli valmiina suklaakeksiaineet. Piti vain lisätä sulatettu rasva ja pari kananmunaa. No muniakin löytyi kaapista tietenkin vain yksi, mutta sillä mentiin! 

Taikina itsessään maistui jo taivaallisen makealle. Ohjeen mukaan taikinan olisi voinut vain lusikoida pellille. Halusin kuitenkin kokeilla josko kekseistä saisi tasaisemman ja kauniimman muotoisia. Tein siis taikinasta rullan folioon, jonka laitoin hetkeksi pakkaseen ja josta leikkasin sitten siivuja pellille.

Hieman epämuodostuineitahan niistä silti tuli ja aika kookkaitakin. Ja vaikka keksejä varsinkaan kaupan valmiskeksejä en yleensä juurikaan syö, niin näitä teki mieli ottaa toinenkin. Todella suklaisia, päältä rapeita ja sisältä mehukkaita, nam!  

Lasipurkin laitan kyllä talteen ja käytän tämän hauskan idean joskus itsekin täyttämällä sen vain uudelleen. Helppo lahjaidea vaikka näin ystävänpäivänä. ♥

Puikkojen kilinää

Edelliset pikkuiset sukat ja lapaset olivat vasta päätyneet uudelle omistajalle, kun postilaatikosta löytyi kutsu Baby Shower -juhliin eli vauvakutsuille. Mielessä alkoi heti pyörimään ajatuksia, että mitä lahjaksi kutsujen järjestäjille, kahdelle uudelle tulevalle äidille, joista toinen oli jo saanut lämmikettä talvivauvalleen sukkien ja lapasten muodossa. 

Ja siitä se ajatus lähti! Lankakaupan kautta, puikot esiin kaapista ja sukkia sekä lapasia kutomaan toisellekin talvivauvalle. Näiden asusteiden väriksi valikoitui myös neutraali väri eli harmaa ja lankana käytin edelleen Novitan Wool -lankaa. Sukkien ohjeena oli Lise-Loten pikkuiset sukat, joista tein kuitenkin vielä hieman pienemmät eli aloitussilmukoita oli 32. Varren kuviointi ei aivan täsmännyt omissa sukissani Kardemumman talon sukkiin, mutta itselläni olikin suuremmat puikot eli 3,5.

Käsityöt sujui paljon paremmin suklaan kera, kun ulkona satoi vettä

Lise-Loten pikkuiset sukat

Pieniin sukkiin ei lankaa paljon kulu, joten kerästä saa vielä helposti sukkien kaveriksi lapaset. Lapaset tein samalla ohjeella, joka vilahti jo aiemmin blogissani täällä.

Toiselle äidille löytyi viemiseksi Sophie the Giraffen Starter Kit -pakkaus, joka sisältää pienet testipurnukat vauvoille suunnattua korkealaatuista luonnon- ja luomukosmetiikkaa. Olin tämän tuotemerkin bongannut jo aiemmin jostain blogista ja se oli jäänyt mieleeni, sillä tällaiset hankkisin varmasti itsellenikin.

Kutsuilla vierähti useampi tunti kuin siivillä hyvän ruuan ja hauskojen ohjelmanumeroiden parissa! 

Mitä luulette, nouseeko vai laskeeko vauvakuume? ;)

Sisustushaaveita

Ailahtelevainen ja muuttuva on ihmisen mieli ja tämä tuntuu etenkin pitävän paikkansa minun kohdalla (Onneksi se on meidän naisten etuoikeus). Vähän väliä tekisi mieli uudistaa kotia milloin mistäkin. Tai no jos totta puhutaan, niin tekisi mieli vaihtaa koko koti! ;) Mutta, jos nyt pysyttäisiin vain sisustuksessa ja ajatuksissa onkin ollut jo pidempään olohuoneen raikastus. Ja yllättäen valkoisella...koskahan siihen kyllästyy?

Olohuoneen vallitsevana elementtinä on tuo erittäin tummanharmaa sohva, jonka päällä tällä hetkellä lepää sohvan omat tummat tyynyt ja viime syksynä ostetut Pentikin tyynynpäälliset. Sekä tietenkin erittäin tärkeä mummun itse värjäämä ja kutoma torkkupeitto! ♥

Tyynyjä

Jotenkin tuo nyt on vaan alkanut tuntumaan tunkkaiselta. Ja haaveissa olisikin ainakin hankkia valkoinen torkkupeitto sekä vaaleutta myös sohvatyynyihin.

J.F. by Finlayson neulepeitto ja tyyny

Valkoisten haaveiden lisäksi täällä ainakin haaveillaan vielä valkoisesta joulusta sekä hankintojen suhteen taidan jäädä odottelemaan joulun jälkeisiä alennusmyyntejä! 

Pieniä asusteita

Junasukat

Tähän syksyyn on mahtunut niin vauvan tuoksua kuin ihania uutisiakin, joten niinpä päätin purkaa omaa vauvakuumettani käsitöihin. Ja mikä parasta, kun nämä pienet tekeleet syntyvät niin nopeasti.

Langaksi valikoitui valkoisena ihanan pehmeä Novitan Wool, jonka toivon miellyttävän myös tämän lahjan saajaa. Seuraavaksi etsiskelin jonkin aikaa netistä sopivaa sukkaohjetta. En halunnut tehdä aivan perinteisiä sukkia eikä junasukatkaan miellyttäneet ainakaan omaa silmää. Toisaalta taas ohjeen piti olla aika simppeli, kun ei sukkia ole tullut tehtyä moneen vuoteen. Lopulta ohjeeksi valikoitui Novitan sivuilta tämä ohje pienennettynä, eli aloitussilmukoita tein 32. Ja olihan siinä ohjeen tulkitsemisessa pieniä ongelmia, ei siis ihan martta-ainesta vielä. Mutta lopulta kantapäästäkin selvittiin eikä tarvinnut edes äidille soittaa.

 




Ja sitten vielä jämälangoista piti jotain keksiä ja onhan nämä Piipertäjät -blogin lapaset, melko söpöt! :) Myöskin ne pienennettyinä eli 28 aloitussilmukkaa.

Voimapaperista taiteltu lahjapussi

Leivonta Lokakuu

Viikonloput ovat menneet viime aikoina leivonnan merkeissä ja viime viikonloppuna herkuteltiin muffinsseilla. Muistellaan kuitenkin ensin hiukan menneitä, sillä muutama viikko sitten tehtiin äidin kanssa voileipäkakku, jota tulee tehtyä aivan liian harvoin. Kakkuun ei ole olemassa mitään tarkkaa ohjetta, vaan täytteet ollaan kehitelty itse mutu-tuntumalla. Esimerkiksi tuorejuustoja voi vaihdella oman maun mukaan. 

Varoitus, tätä tekee mieli ottaa aina vain lisää ja ainakin meillä kakku hupenikin nopeaa vauhtia! ;)

 Pohja

1 pkt vaaleaa paahtoleipää

2 pkt Real -ruisleipää

Kostutukseen

maitoa

Kinkkutäyte

200 g kinkkua

1 pkt tuorejuustoa (esim. mustapippuri)

1/2 prk kermaviiliä

suolaa

valkopippuria

Kurkkutäyte

kurkkua

suolakurkkua

1 pkt tuorejuustoa (esim. yrtit)

1/2 prk kermaviiliä

tuoretta tilliä 

Kuorrute

2 pkt maustamatonta tuorejuustoa

2-3 rkl kermaviiliä

Kakku kasataan kerroksittain, vuorotellen laitetaan tummaa ja vaaleaa leipää sekä kinkku- ja kurkkutäytettä. Ensimmäistä kertaa kokeiltiin kasata kakku pyöreään irtopohjavuokaan ja se onnistuikin todella hyvin, vaikka leipien asettelu onkin melkoista palapeliä. Kakusta tuli siisti ja se oli helppo kuorruttaa. 

Suolaisista leivonnaisista onkin hyvä siirtyä makeaan. Ja viimeisimmäksi kokeiluun päätyi siis Red velvet -taikina yhdisteltynä näistä Valion ja Kinuskikissan ohjeista.

 

Ihanan värikkäitä näistä ainakin saa, mutta täytyy kyllä todeta, että taikina oli aika raskas täytteineen ja kuorrutuksineen, enkä toisaalta ihmettele, kun voissa ja sokerissa ei todellakaan säästellä. Hyviä kyllä, mutta ehkä jopa niin makeita ettei päädy kokeiluun meillä toista kertaa!

Rauta kuumana

Syksyn tullen on tehnyt mieli uudistaa erinäisiä asioita ja tällä kertaa listalle päätyi jo nelisen vuotta palvellut suoristusrauta. Uskollisesti minua palvellut rauta on Hair Tech -merkkinen eikä siinä vieläkään ole ilmennyt muuta vikaa kuin käytönjälkiä tietenkin, sillä rauta on ollut lähes päivittäisessä käytössä koko ajan. 

Tärkeitä ominaisuuksia raudalle:

-kelluvat muotoilulevyt

-lämpötilan säätö

-nopea lämpeneminen

Jo ennen kuin aloin lukemaan netistä suosituksia hyvistä raudoista, osasinkin arvella, että arvokas ghd:n rauta on useimpien mieleen. Ghd:n rinnalle on kuitenkin noussut minulle aivan uusi merkki, Cloud Nine. Tämä alkoikin kiinnostamaan itseäni huomattavasti enemmän lämpötilan säädön ansiosta, joka ghd:ltä puuttuu. Molempien rautojen hinnat ovat noin 150 €.

ghd

Cloud Nine

 

Hinta kuitenkin ratkaisi ja lopulta päädyin tilaamaan myös paljon kehutun "halppismallin" eli Remington s9500 pearl -hiustenmuotoilijan, joka sattui olemaan alennuksessa Sokokselle. Valintaan ehkä vaikutti sekin, että ensimmäinen suoristusrautani vuosia sitten oli Remington -merkkinen, joka kyllä toimi moitteettomasti, mutta ajansaatossa levyihin alkoi tarttumaan muotoilutuotteita, jotka paloivat niin lujasti kiinni ettei levyjä saanut enää puhdistettua. Toivottavasti nykyrautojen keraamiset levyt ovat kehittyneet eikä näin enää tapahdu, ainakaan heti.

Nyt vain odotellaan pakettia saapuvaksi ja jännitetään päteeköhän tässäkin sääntö; halvalla ei saa hyvää? ;)